Ruisrock ja Via Dolorosa
Ruisrock järjestettiin ensimmäisen kerran Turun Ruissalossa 21.–23.8.1970 nimellä Turku International Pop & Rock Festival. Ensimmäinen festivaali keräsi yli 30 000 nuorta Saaronniemen leirintäalueelle ja teki Ruissalosta nopeasti suomalaisen rock- ja festivaalikulttuurin keskeisen näyttämön.
Ensimmäisen Ruisrockin kotimaisissa esiintyjissä näkyi hyvin ajan murros. Lavalla nähtiin muun muassa Wigwam, Kalevala ja Rauli Badding Somerjoki. Mukana oli myös kansanmusiikkia: Konsta Jylhä ja Kaustisen Purppuripelimannit esiintyivät festivaalilla, ja heidän esittämänsä Peltoniemen Hintriikan surumarssi jäi monien muistoihin. Ensimmäinen Ruisrock ei siis ollut rockfestivaali nykyisessä kapeassa mielessä, vaan tapahtuma, jossa progressiivinen rock, pop, bluesvaikutteet ja kansanmusiikki kohtasivat samassa nuorisokulttuurin murroskohdassa.
Ruisrock on Suomen vanhin edelleen järjestettävä rockfestivaali ja yksi Euroopan vanhimmista rockfestivaaleista. Sen historiaan kuuluu kansainvälisiä esiintyjiä, kotimaisen populaarimusiikin sukupolvia ja Ruissalon maisema, josta on tullut olennainen osa festivaalin identiteettiä. Ruisrockia ei voi täysin erottaa ympäristöstään: meri, puistotiet, tammimetsät ja pitkä kulkureitti festivaalialueelle ovat osa kokemusta.
Yksi Ruisrockin tunnetuista perinteistä on Via Dolorosa, pitkä kävelyreitti kohti festivaalialuetta. Nimi viittaa kärsimysten tiehen, mutta Ruisrockissa siitä on tullut osa tapahtuman omaa huumoria ja rituaalia. Kävely Ruissalon sillalta ja puistotietä pitkin alueelle voi tuntua kuumassa, sateessa tai väkijoukossa vaivalloiselta, mutta monelle se kuuluu olennaisesti festivaaliin. Matka ei ole vain siirtymä, vaan osa saapumista.
Via Dolorosa kertoo myös siitä, miten vahvasti Ruisrock on sidottu paikkaansa. Festivaali on musiikkitapahtuma, mutta samalla se on suomalaisen kesäkulttuurin muoto: odotus, yhteinen kulkeminen, maisema ja lopulta saapuminen alueelle. Ruisrockin historiassa juuri tämä yhdistelmä on tehnyt tapahtumasta enemmän kuin esiintyjälistan. Se on ollut sukupolvikokemus, jossa musiikki, paikka ja kesäinen yhdessäolo ovat rakentaneet oman kulttuurisen muistonsa.
