Suomenkielisten äänitteiden varhaisimmat askeleet

Suomenkielisen levytyshistorian ensisävelet eivät syntyneet Suomessa vaan Pietarissa. Vuonna 1901 siellä tehtiin ensimmäiset tunnetut suomenkieliset levytykset, joihin kuuluu venäläisen M. A. Goltisonin esittämä Tuoll’ on mun kultani. Samoihin varhaisiin tallenteisiin liittyy myös Pietarin suomalaisen lauluseuran kuoro. Näin suomalaisen äänilevyhistorian alku piirtyy yllättävästi keisarikunnan pääkaupunkiin, kauas siitä maisemasta, johon nämä laulut yleensä mielletään. Varhaisimmat Pietarissa tehdyt äänitteet löytyvät nykyään digitoituina Kansalliskirjaston Doria-palvelusta.

Ensimmäinen Suomessa järjestetty levytyssessio toteutettiin Helsingissä marraskuussa 1904. Vaikka kaikkien tallenteiden tarkkaa järjestystä ei tunneta, Pasi Jääskeläisen Tammerkosken sillalla mainitaan usein ensimmäisenä Suomessa äänitettynä suomenkielisenä kappaleena. Historiassa on kuitenkin pieni kiinnostava särö: Helsingin ensimmäinen äänitetty esitys ei todennäköisesti ollut laulu lainkaan, vaan Adolf Lindforsin lausuntaa Molièren Luulosairaasta. Tammerkosken sillalla on edelleen kuunneltavissa Yle Areenassa. 

Nämä varhaiset äänitteet muistuttavat, että suomalainen kulttuurihistoria ei ole koskaan ollut täysin paikallaan pysyvää, vaan se on syntynyt liikkeessä, vaikutteiden, kielten ja kaupunkien risteyksissä.

Yllättävä fakta: suomenkielisten levyjen aivan ensimmäiset sanat tallensi tiettävästi venäläinen laulaja, jonka on kuvattu laulaneen suomea murtaen. Silti yli 120 vuoden takaiset äänet ovat yhä kuultavissa digitaalisina tallenteina. 

Koukku: miltä kansallinen kulttuuriperintö kuulostaa silloin, kun sen aivan ensimmäinen ääni tulee rajojen ulkopuolelta?