
Salaviinanpolttajat -elokuva
Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva ei ollut kansallisromanttinen suurteos, vaan viinanpolttajista kertova lyhyt mykkäfarssi. Salaviinanpolttajat sai ensi-iltansa Helsingissä vuonna 1907, ja sen ohjasivat Louis Sparre ja Teuvo Puro. Elokuvaa ei voi enää nähdä, sillä kaikki kuvamateriaali on tuhoutunut. Myöskään alkuperäistä käsikirjoitusta ei ole säilynyt.
Kadonneen elokuvan tarinassa on lähes liian elokuvallinen käänne. Suomessa ei vielä ollut omaa elokuvalaboratoriota, joten filmi piti lähettää Saksaan kehitettäväksi ja kopioitavaksi. Matkalla osa aineistosta tuhoutui, kun filmejä kuljettanut laiva upposi Saksan rannikolla. Elokuva saatiin silti lopulta valmiiksi, mutta ei aivan sellaisena kuin oli tarkoitus.
Myöhemmin jäljet katosivat kokonaan. Teuvo Puro kertoi vuonna 1946 yrittäneensä löytää elokuvan kopiota. Hänen mukaansa negatiivi oli ollut jonkin aikaa tallessa, mutta se oli hukattu muuton yhteydessä. Viimeinen outo vihje tuli laulaja Helge Lindbergiltä, joka oli kertonut nähneensä elokuvan Italiassa jossakin teatterissa. Siihen jälki päättyy.
Salaviinanpolttajat on siksi suomalaisen elokuvahistorian erikoinen alkupiste: ensimmäinen kotimainen fiktioelokuva, josta on jäljellä lähinnä ilmoituksia, muistitietoa ja kadonneen kopion varjo. Jos elokuva vielä joskus löytyisi, se olisi yksi suomalaisen kulttuurihistorian merkittävimmistä arkistolöydöistä